tiistai 22. marraskuuta 2011

nenä

Rakastan mun nenää. Hajuaistia. Se on yks ainoista tavoista saada jotain nautintoa tosta mun s-market hyllyttäjä-työstä.. Tee-osasto on mun lemppari. Ja pesuaineosasto. Jotkut hiusväripurkitkin tuoksuu ihan älyttömän hyvälle!
Tänään oli pitkästä aikaa oikeesti kiva päivä töissä ^^ sain uuden työkaverin, nimetön neiti 16vee, jonka kanssa vietin koko päivän. Oli paljon kivempaa tehdä jonkun kanssa yhdessä hommia ja käydä yhdessä tauoilla. En oo oikeen osannu suhtautua niihin vanhempiin työkavereihin, mutta ton kanssa tulin hyvin juttuun. (ehkä kyse kans omasta asenteesta niitä muita työkavereita kohtaan, jännitän niitä kaikkia vähän)
Nyt uskon että tulee mukavemmat viimeset pari viikkoa töissä kun löyty pikku-kaveri.

Eilen olin kauhean hämilläni koko loppupäivän kun sain työt tehtyä.. poljin töistä kotiin ja jännitti tullakin tänne kun tiesin että oon varmaan saanut nyt kirjeen jommastakummasta koulusta.. Näin kirjekuoren ja avasin sen, ja väsyneenä ja ihmeissäni luin sitä: "sinut on hyväksytty..."
En oikein tienny mitenpäin pitäs olla, miten reagoida. Olin puhunu kyllä ilarillekin että haluaisin taas pitkästä aikaa kouluun, mut nyt toi et mut oikeesti hyväksyttiin. eka oli aikalailla vaan suu auki-hetki, ja myöhemmin itketti kun en tienny oonko ilonen vai surullinen...
Olen mä tietenkin loppujenlopuks tosi ilonen että mä pääsin opiskelemaan. Joudun osittain nyt hetkeks muuttamaan Jämsään asuntolaan joka ei varmasti tuu olemaan koti, mut viikonloput pääsen onneks viettämään täällä kotona. Ehkä saan paremmin keskityttyä koulunkäyntiin kun ei oo Tampere-meininkejä siinä taustalla. (Ja äiti ja sandrakin vaan 30min päässä!<3)

Heti kun olin vähän rauhottunu sitten ni aloin kattomaan lentoja Itävaltaan Tammikuun alusta, koska oon luvannu emmille että meen siellä käymään.. Ja nyt kun tulee toi koulu niin täytyy karata Itävaltaan ennen sitä! ostan vaan ne lennot nyt lähipäivinä niin sit se on varmaa että lähden, pari viikkoa ehtisin oleskelemaan siellä tammikuussa ennenkun alkaa koulu 17.päivä.

p.s. tänä vuonna aion vihdoin keksiä nenänlämmittimen! nenäpipan.

maanantai 14. marraskuuta 2011

...

haluan kirjottamistulpan pois.
haluan irtaantua, itsenäistyä, osata nauttia taas yksinolosta... ihmisistä oon ollut aina kamalan riippuvainen ja rakastan ympärillä olevia ihmisiäni, mutta ois ihanaa taas rakastaa olla yksinkin.
mun pää ei ennää jaksa kun siellä pyörii yks henkilö vaan kokoajan. yks joka oli mulle rakkaimpia ja läheisimpiä ihmisiä viimisen yli puolen vuoden ajan ja jonka oon nyt ainakin hetkellisesti menettäny. en tiedä mitään mitä meijän välillä nyt tapahtuu. ehkä vihdoinkin pitäis koittaa oikeasti päästää irti mutta kun se on niin mahdottoman tuntusta. mulla on kamala ikävä ilaria, ja vaikka tiedän ettei meidän välinen suhde voi toimia nyt niin haluaisin silti olla sen kanssa. en puhu nyt mistään seurustelusta, se pilas ehkä meidät kun ruvettiin luokittelemaan meitä pariksi.. sen kanssa on vaan hyvä olo. oli. ehkä on hyvä ettei me nyt nähdä, mutta osa musta vaan haluais hyökätä sinne ja päästä lämpöseen ihanaan kainaloon taas turvaan. voimaton olo.

miula alko työharjottelu s-marketissa viime keskiviikkona. oon reissaillu pääsykokeissa ja en ollu saanu missään välissä aikaseksi hankkia seuraavaa harjottelupaikkaa, niin menin viime tiistaina Cimson-toimistolle meijän ohjaajan juttusille ja rupesin siellä soittelemaan ja sain heti haastatteluajan. seuraavana päivänä pääsin jo alottamaan siellä sit. Tuotteiden hyllyttäminen ja järjestely on ihan mukavaa puuhaa, ainakin vielä tuntuu siltä. se järjestely on jotenkin terapeuttista ^^ kello 5.30 aamuherätyksistä en oikeen vieläkään tykkää mut oon ilonen kun oon päässy joka aamu ylös ja töihin ajoissa, jee! päätin että ton työpaikan kanssa skarppaan :)
noi 8h työpäivät vei aivan kkaikki voimat viime viikolla. en jaksanu tehdä mitään muuta kun loikoilla sängyssä ja kattella animea ja leffoja.
viikonloppu oli kamalan aktiivinen. perjantaina mentiin mikkosen kanssa kattomaan punk-pändiä mistä en tykänny niin pelasin sit kikkeria jonkun pojan kanssa.
lauvantaina oli leksupäivä <3 ensin täällä kävi pari kämppisehdokasta aamupäivällä, ja laurikin oli tupsahtanu meille, niin lähdettiin sen kanssa sit yhtämatkaa kävelemään legioonallepäin-oli ihanaa päästä taas sinne <3 olin tosi ilosella ja yliherkällä päällä... katia, rosa, lauri ja mää päästiin ihailemaan pätkiä tän uuden pajaryhmän tulevasta näytelmästä (ensi-ilta 3.12.! cant wait ^^).
mentiin viettämään iltaa sit rosan luo, pelailtiin tappelupeliä ja ihailtiin kun rosa pelas mahtavaa katamura?-peliä(en muista sen nimee) missä pienivihreämies pyöritti palloa mihkä se keräs kaikenmaailman tavaraa; ruokaa, kasveja, eläimiä, autoja, puita... ja sit siitä tuli planeetta.

tavattiin pihalla rosan naapuri Niko, joka lähti sit meidän kanssa kapakkiin ja sit vielä mun kanssa leksulle kattomaan Vapaa Nekalasta pätkiä ja sit Jaakko & Jayn keikan. sielä me jammailtiin sen kanssa kovasti, oli kivaa ^^ sitten seikkailtiin keskustaan ja tavattiin rosa, matias ja lauri taas. oli kyllä aivan ihana hassunhauska ilta<3 paljon rakkaita ystäviä ympärillä... yöllä tultiin sitten osan porukan kanssa meille jatkoille, ja mun huone oli täynnä ihmisiä ja pidettiin täällä pienet jamjamjamit!

sunnuntai oli muuttopäivä ja yhdessähengailupäivä. teijan kamppeet saatiin vietyä pakulla yhteisvoimin tonne rautaharkkoonmikäolikaan (1,5km meiltä onneks vaan), ja noi muutti laurinkin tossa heti aamusta. meinas pää räjähtää aamulla siitä pahasta olosta ja stressistä ja oudosta tilanteesta mikä oli meneillään, mutta lopulta sunnuntai olikin aivan ihana päivä. Kiitos lauri teija jetro ja niko <3 five-five! soiteltiin musiikkia, syötiin kynttilänvalojuustopastaillallinen, polteltiin jetron pekonikynttilää, muutettiin teija, syötiin jätskiä ja katottiin leffa nimeltään 12apinaa(aivan loistava!).
haettiin illalla vielä pyörät jetron kanssa keskustasta ja poljettiin hakemaan valkosuklaata kaupasta ja sit hetkeks pötkähdettiin mun sängylle kattomaan Dark Knight-leffaa ja pian tuhistiinkin täsä kilpaa...

voisin koittaa kokkailla jottai, kauhea näläkä ja kokkailu vois piristää...
kookosmaitohimo!